Näin jälkeenpäin ajatellen voikin kysyä, että onko äidinkieli jotenkin oma irtonainen aine/aihe koulussa? Oikeastaan onko joku aine/aihe irtonainen juttu ammattiinkasvamisessa sekä ammattilaisuudessa? Ettei vaan kaikki liittyisi sitten todellisessa elämässä toisiinsa ja nimen omaan siihen hoitotyöhön?
Alla on kuvakaappaus taitopajatyyppisen simulaatioharjoituksen suunnitelmasta. Harjoiteltavia asioita oli neljä (kaatuminen, tajuton, vatsakipu ja surullinen mieli). Jokaisessa tilanteessa hoitotilanteen johtaja otti yhteyttä "ensihoidon kenttäjohtajaan". Kyseinen konsultaatio aiheutti aina jotain tilanteeseen vaikuttavaa. Harjoituksen jälkeen käytiin oppimiskeskustelut arviointilomakkeen ja opettajan avulla.
Muokkaus 24.3.2016. Rastiin 4 tavoitteisiin kuuluvat tietysti myös "katsekontakti, nimen käyttö ja aktiivinen kuuntelu". |
Tämä olkoon alkusoittoa yhteisestä sopan keittämisestä. Puhutaankohan seuraavalla harjoituskerralla yhdellä rastilla englantia, toisella ruotsia ja kolmannella näkökulmana on psykologia, vaikka varsinaiset tilanteet ovatkin ensihoittilanteita?
-opePasi-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti